Norjalainen yhteiskunta
Nykyajan Norjalle ominaista ovat hyvinvoinnin korkea taso, sukupuolten välinen tasa-arvo ja vakaa talous.
Kansakuntana Norjan juuret ulottuvat 800-luvulle. Maa itsenäistyi Ruotsista vuonna 1905 ja on siitä lähtien ollut demokraattinen monarkia. Norjan perustuslaki vuodelta 1814 on maailman toiseksi vanhin yhä käytössä oleva kirjallinen perustuslaki.
Tällä hetkellä Norjan väkiluku on hieman yli viisi miljoonaa henkeä. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on noin 14 %. Lisäksi maassa asuu kansallisia vähemmistöjä ja globalisaation myötä Norjasta on tullut monikulttuurisempi maa. Saamelaiset ovat Norjan alkuperäiskansa ja Saamen kielellä on virallisen kielen asema Norjassa.
Norja on useaan otteeseen valittu maailman parhaaksi asuinmaaksi (esim. YK:n Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI). Elinajanodote kuuluu maailman korkeimpiin, miehillä 80,2 vuotta ja naisilla 84,2 vuotta. Maailmanpankin ja IMF:n mukaan Norjan asukasta kohden laskettu tulotaso kuuluu maailman suurimpiin.
Norjalaisessa yhteiskunnassa viranomaiset, työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunta toimivat läheisessä yhteistyössä toistensa kanssa. Tätä kutsutaan usein ”Pohjoismaiseksi malliksi”. Norjassa on suuri julkinen sektori ja suhteellisen korkea veroaste. Toisaalta terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat julkisesti rahoitettuja. Väestöstä 32,9 % on korkeakoulututkinto.
Runsaiden luonnonvarojen hallinnointi pitkällä tähtäimellä
Norjan talous on pitkään perustunut luonnonvarojen, kuten vesivoiman, mineraalien ja kalavarantojen hyödyntämiseen. Maan öljy- ja kaasuteollisuus syntyivät 1960-luvulla ja tällä hetkellä Norja on maailman kolmanneksi suurin kaasunviejämaa. Norja on lisäksi yksi maailman johtavista kalan ja merenelävien tuottaja- ja viejämaita. Kalatalous on yhä tärkeää monelle paikalliselle yhteisölle. Norjan noudattama avoimen talouden malli perustuu laajaan kaupankäyntiin.
Norjan viranomaiset hallinnoivat maan öljy- ja kaasutuloja tavalla, joka luo vaurautta ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. Norjan valtion sijoitusrahasto (GPFG) on perustettu tätä tarkoitusta varten. Sijoitusrahaston huomattavaa tuottoa voidaan käyttää väestöä hyödyttävällä tavalla vielä öljyvarojen huvettuakin.
Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos edellyttää kaikkia maailman maita sopeutumaan, Norja mukaan lukien. Norja on allekirjoittanut ja ratifioinut Pariisin sopimuksen ja on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 40 % vuoteen 2030 mennessä.
Monarkia
Kuningas Harald ja kuningatar Sonja kruunattiin vuonna 1991. Kruununprinssi Haakon on kruununperillinen. Hän on naimisissa kruununprinsessa Mette Maritin kanssa.
Demokratia
Norjan parlamentti – Suurkäräjät – koostuu 169 edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden välein. Parlamenttivaalien keskimääräinen äänestysprosentti on toisesta maailmansodasta lähtien ollut noin 80 %.
Sámediggi
Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on Norjan saamelaisten edustuksellinen elin, joka pyrkii vahvistamaan saamelaisten poliittista asemaa sekä edistämään heidän intressejään.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Nykyaikainen hyvinvointivaltio perustuu vankasti sellaisille arvoille, kuten tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet. Kaikilla kansalaisilla on samat oikeudet riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä alkuperästä tai toimintakyvystä. Norja sijoittuu kansainvälisessä vertailussa korkealle sukupuoltenvälisen tasa-arvon ja yleisen elintason osalta. Naisista n. 70 % on työelämän piirissä. Sukupuoltenvälinen tasa-arvo on yksi syy Norjan 1960-luvulta asti jatkuneelle vahvalle talouskasvulle sekä yleisen elintason parantumiselle.
Isyysloma
Norjalaisvanhemmat ovat lapsensa syntyessä oikeutettuja 12 kuukauden vanhempainvapaaseen, joista 10 viikkoa on korvamerkitty isille.
Yrityshallituksien jäsenistä 40 % naisia
Norjan lain mukaan naisten osuus julkisten yritysten sekä yksityisten osakeyhtiöiden hallituksissa on oltava vähintään 40 %.
Norjan valtion sijoitusrahasto (GPFG)
Norjan valtion sijoitusrahasto on suurimpia laatuaan maailmassa. Rahasto on investoinut yli 9 000 yritykseen lähes 70 maassa.