Kaksi norjalaista ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon voittajaksi 2018

Nils Henrik Asheim sekä Synne Skouen - Kuva:Pohjoismaiden neuvoston verkkosivu
Nils Henrik Asheim sekä Synne Skouen . Valokuvaajat: Nils Henrik Asheim sekä Lisbeth Risnes.

Nils Henrik Asheim sekä Synne Skouen ovat ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon voittajiksi vuonna 2018.

Kaksi norjalaista teosta ovat ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon voittajiksi vuonna 2018. Ensimmäinen teos on Nils Henrik Asheim:in kuorolle ja jousiorkesterille sävelletty Muohta (nimi tarkoittaa saameksi ’lunta’). Muohta on vastine Joseph Haydnin Vuodenajoille (1801), ja sen kantaesityksessä syksyllä 2017 kuultiin ensin Haydnin klassisen teoksen Kesä-osio. Muohtassa on epämiellyttävän monitulkintainen pohjavire: siinä missä nykyajan vuodenajat muuttuvat pikkuhiljaa tutkijoita huolettavalla tavalla, Haydnin aikana tiedeoptimismi oli huipussaan. Teos on suurelta osin hiljainen, ikään kuin se kuvaisi jäätynyttä maisemaa. Pinnan alla maisema kuitenkin elää hitaiden, lähes huomaamattomien muutosten ja välillä yllättävienkin käänteiden ja kontrastien ansiosta – kuten loppupuolella, kun kuoro laulaa täynnä lämpöä. Tämä osoittaa säveltäjän kyvyn käydä kuuntelevaa vuoropuhelua sekä yhdistellä instrumentaali- ja lauluelementtejä, ääniä, sanoja ja soinnillisia tehokeinoja omaleimaisesti.

Toinen norjalainen ehdokas on Synne Skouen teoksellaan Ballerina. Uusi Ballerina-ooppera sai poikkeuksellisen paljon huomiota sen jälkeen, kun se kantaesitettiin Norjan kansallisoopperassa ja baletissa syksyllä 2017. Se oli koskettavaa ja puhuttelevaa uutta musiikkia ja nykyteatteria, joka avasi samalla oopperaa taidemuotona uudelle yleisölle.Libretto perustuu säveltäjä Synne Skouenin isän, ohjaaja Arne Skouenin, vuonna 1976 kirjoittamaan näytelmään, joka kuvaa autistista tyttöä ja tämän äitiä. Synne Skouen on säveltänyt riisutun musiikillisen universumin, joka on suojaton kuin päähenkilö Malin ja jossa klassisesti koulutettuja ääniä hyödynnetään herkkävireisesti. Samalla teos on soitinnettu lämpimästi puupuhaltimia ja tummia jousia käyttämällä, ja lavalla olevalle kamariorkesterille on kirjoitettu säästeliäästi uuden musiikin äänitehosteita. Ohikiitävinä hetkinä kuullaan musiikillisia sitaatteja, joista teokseen kurkistaa toinen maailma.

Vuodesta 1990 palkinto on jaettu vuosittain, joka toinen vuosi jollekin elossa olevan säveltäjän teokselle (luova säveltaide) ja joka toinen vuosi esiintyjälle tai esiintyjäryhmälle (esittävä säveltaide).