Tämän päivän Norja

Euroopan pohjoisimmassa kolkassa sijaitseva Norja on demokraattinen monarkia, jossa sukupuoltenvälinen tasa-arvo, hyvinvointi ja taloudellinen vakaus ovat toteutuneet hyvin.
Kuva: Ilja C. Hendel

Norjan talous on pitkään perustunut luonnonvarojen, kuten vesivoiman, mineraalien ja kalavarantojen hyödyntämiseen. Maan öljy- ja kaasuteollisuus syntyivät 1960-luvulla ja tällä hetkellä Norja on maailman kolmanneksi suurin kaasunviejämaa. Norja on lisäksi yksi maailman johtavista kalan ja merenelävien tuottaja- ja viejämaita. Kalatalous on yhä tärkeää monelle paikalliselle yhteisölle. Norjan noudattama avoimen talouden malli perustuu laajaan kaupankäyntiin.

YHTÄLÄISET OIKEUDET JA MAHDOLLISUUDET

Norjalla, kuten muillakin pohjoismailla, on suuri julkinen sektori. Verotusaste on kansainvälisen mittapuun mukaan suhteellisen korkea, mutta toisaalta terveydenhuoltopalvelut ja koulutus ovat julkisesti rahoitettua. 

Moderni hyvinvointivaltio perustuu vankasti sellaisille arvoille, kuten tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet. Kaikilla kansalaisilla on samat oikeudet riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä alkuperästä tai toimintakyvystä. Norja sijoittuu kansainvälisessä vertailussa korkealle sukupuoltenvälisen tasa-arvon ja yleisen elintason osalta. Naisista n. 70 % on työelämän piirissä. Sukupuoltenvälinen tasa-arvo on yksi syy Norjan 1960-luvulta asti jatkuneelle vahvalle talouskasvulle sekä yleisen elintason parantumiselle.

Norjan viranomaiset hallinnoivat maan öljy- ja kaasutuloja tavalla, joka luo vaurautta ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. Norjan valtion sijoitusrahasto (GPFG) on perustettu tätä tarkoitusta varten. Sijoitusrahaston huomattavaa tuottoa voidaan käyttää väestöä hyödyttävällä tavalla vielä öljyvarojen huvettuakin.

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos edellyttää kaikkia maailman maita sopeutumaan, Norja mukaan lukien. Norja on allekirjoittanut ja ratifioinut Pariisin sopimuksen ja on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 40 % vuoteen 2030 mennessä.

kongekrone@2x.png

Isyysloma

Kuningas Harald ja kuningatar Sonja kruunattiin vuonna 1991. Kruununprinssi Haakon on kruununperillinen. Hän on naimisissa kruununprinsessa Mette Maritin kanssa.

valgurne@2x.png

Demokratia

Norjan parlamentti – Suurkäräjät – koostuu 165 edustajasta, jotka valitaan neljän vuoden välein. Parlamenttivaalien keskimääräinen äänestysprosentti on toisesta maailmansodasta lähtien ollut noin 80 %.

Sametinget@2x.png

Sámediggi

Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on Norjan saamelaisten edustuksellinen elin, joka pyrkii vahvistamaan saamelaisten poliittista asemaa sekä edistämään heidän intressejään.

Baby@2x.png

Isyysloma

Norjalaisvanhemmat ovat lapsensa syntyessä oikeutettuja 12 kuukauden vanhempainvapaaseen, joista 10 viikkoa on korvamerkitty isille. Yhdeksän kymmenestä isästä käyttää oikeutensa isyysvapauteen.

40@2x.png

Hallituksen jäsenistä 40 % naisia

Norjan lain mukaan naisten osuus julkisten yritysten sekä yksityisten osakeyhtiöiden hallituksissa on oltava vähintään 40 %.

Penger2@2x.png

Norjan valtion sijoitusrahasto (GPFG)

Norjan valtion sijoitusrahasto on suurimpia laatuaan maailmassa. Rahasto on investoinut yli 9 000 yritykseen lähes 80 massa.