Ilmastonmuutos ja ympäristö

Ilmastonmuutos ja ympäristövahingot ovat tällä hetkellä maailmamme suurimpia haasteita. Monessa maassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nähtävissä. Meidän osassamme maailmaa muutokset Arktisella alueella ovat erityisen dramaattisia ja huolestuttavia.
Kuva: Bjørnulf Remme/Norad

Sään ääri-ilmiöt ovat yleisempiä kuin ennen, merenpinta kohoaa sekä lisäksi kuivuudet ja tulvat ovat yleistyneet. Ilmansaasteet vaativat 7 miljoonaa ihmishenkeä vuosittain. Ilmastonmuutos ja ympäristövahingot tuhoavat ekosysteemejä kielteisin seuraamuksin kehitykselle, terveydelle ja ruoantuotannolle. Ilmastonmuutos pahentaa humanitäärisiä katastrofeja aiheuttamalla konflikteja ja tekemällä tiettyjä alueita asuinkelvottomiksi. On ratkaisevan tärkeää, että kaikki maat tekevät osansa estääkseen uusien, ilmastonmuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen synty. Tällä työllä voimme pelastaa ihmishenkiä ja luonnonvaroja sekä vähentää humanitäärisen avun tarvetta katastrofin sattuessa.

Maailman sademetsät muodostavat yhden suurimmista hiilinieluista, tarjoavat elannon miljoonille ihmisille ja antavat kodin yli puolelle maailman tunnetuista eläin- ja kasvilajeista. Norja kohdistaa huomattavia määriä rahoitusta REDD+ -mekanismille (Reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries).

Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Kyseessä on ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus, joka sitouttaa kaikki maat asettamaan kunnianhimoisempia tavoitteita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Norja ratifioi sopimuksen ensimmäisten maiden joukossa. Pariisin sopimus antaa toivoa sille, että maailman maat kykenisivät toimimaan yhdessä vaarallisen ilmastomuutoksen estämiseksi

TAVOITTEET

  • haitallisten kasvihuonepäästöjen vähentäminen siten, että maapallon lämpötilan muutos rajoittuu enintään 2˚C ja edelleen siten, että lämpötilan nousu rajoittuu 1.5˚C
  • mahdollistaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen sille alttiissa maissa
  • luonnonkatastrofien, mukaan lukien ilmastonmuutoksen seurauksien vähentäminen
  • metsäkadon ehkäiseminen ja näin ollen haitallisten kasvihuonepäästöjen vähentäminen
  • taloudellisen kehityksen ja ruokaturvallisuuden edistäminen
Akasietre@2x.png

REDD+

Norja on vuodesta 2007 lähtien kohdistanut 3 miljardia Norjan kruunua vuosittain kehitysyhteistyövaroistaan REDD+ -mekanismille (Reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries).

Penger@2x.png

Fossiilisten polttoaineiden tukiuudistus

Norja kuuluu Friends of Fossil Fuel Subsidy Reform (FFFSR) –maaryhmään. Tukiuudistuksen tavoitteena on ilmansaasteiden puhdistaminen ja julkisten varojen vapauttaminen muihin kehityskohteisiin.

TOIMENPITEET

  • YK-maiden kesken käytyjen neuvotteluiden tuloksena syntyneiden Pariisin sopimuksen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Sendain puitesopimuksen täytäntöönpano
  • Norjan kasvihuonepäästöjen alentaminen 40 % vuoteen 2030 mennessä
  • ilmastonmuutoksen torjumistoimien rahoittaminen Vihreän ilmastorahaston (GCF), Maailman ympäristörahaston (GEF), Maailmanpankin sekä muiden monenvälisten rahastojen ja yhteistyökumppaneiden kautta
  • suunnannäyttäjänä toimiminen kansainvälisissä pyrkimyksissä terveys- ja ilmastoalalla
  • fossiilisten polttoaineiden tuen asteittaisen poistamisen edistäminen
  • kestävän kaupunkikehityksen sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämisen tukeminen kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämiseksi
  • meriluonnonvarojen kestävän hoidon edistäminen
vindmolle@2x.png

Uusiutuva energia

Energia-ala tuottaa yli 60 % kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä. Uusiutuvien energialähteiden saatavuus on siten ratkaisevan tärkeää kestävälle kehitykselle.

skip@2x.png

Tutkimusalus RV Dr Fridtjof Nansen

Norjalaistutkijoita tutkimusalus RV Dr Fridtjof Nansenilla osallistumassa tärkeään työhön kartoittamalla merenpohjan roskaantumista etenkin muovijätteen osalta, joka aiheuttaa huomattavaa ympäristövahinkoa.